Netissa taas

Tanaan ajettiin riksalla. Ja paljon.
Saavuimme siis aamusta Hyderabadiin, yhteen Intian tietoteknisen osaamisen (lue: ulkomaisten firmojen call centereiden) keskukseen. Ja sita ei kylla mistaan huomaa.
Riksakyyti ensimmaiselta rautatieasemalta toiselle kulki hyvinkin tyypillisen koyhan asuinalueen lapi, ja riksakyyti toiselta rautatieasemalta kolmannelle kulki kenties vielakin tyypillisemman koyhahkon asuinalueen lapi. Kolmannella rautatieasemalla tulimme siihen tulokseen ettei meidan enaa tarvitse kulkea yhdenkaan koyhahkon asuinalueen lapi, joten kaskytimme riksakuskia viemaan meidat sellaisen keskelle. Matkan paamaarana siis oli vanhan kaupungin sydamessa sijaitseva todella hulppea moskeija ja sita ymparoiva TODELLA taysi basaarialue. Basaarissa hengasimme aikamme ja kavimme napsimassa lounasta ennenkuin kumpikin olimme kurkkuamme myoten taynna sita basaarin ruuhkaa ja pakokaasun loyhkaa. Jalleen siis alle riksa ja kaskyna kuskille vieda meidat hieman rikkaampaan kaupunginosaan, sellaiseen josta voisi loytaa kahvilan johon istahtaa hetkeksi ja netin missa paivittaa blogia (Sanna tosin ei paivita blogia vaan ostaa meille lentoa uudenvuoden aatonaatoksi, toivottavasti onnistuu...)

Niinkuin aiemmin sanoinkin niin kaupungissa on (ainakin) kolme rautatieasemaa joista yhteen saapuu junia, yhdessa on varauskeskus, ja yhdesta lahtee junia. Voi tietysti olla etta kun otanta on yksi niin asemien joitain hienouksia voi jaada huomaamatta, en vaikka hetkeakaan ihmettelisi jos toiselta asemalta (josta meidan kokemuksemme mukaan vain varataan lippuja) saattaisi joskus joku juna lahteakin.

Tanaan kavi kylla ylihyva tuuri junan kanssa, aamulla saimme varattua kaksi viimeista paikkaa junaan joka vie meidat Hampiin. Joutui ottamaan taas herraskaisesti AC2/luokan liput vaikka vahempikin valttaisi, mutta ei voi valittaa. Odotan nimittain niin suurella innolla sita etta tama kiireinen ympariinsa juokseminen loppuu ja paasee asettumaan johonkin aloilleen, purkamaan rinkan hetkeksi ja kaymaan vaikka suihkussa. Ja pienemman Hampin pitaisi olla taman tukahduttavan kiireisen ja tayden oloisen Hyderabadin jalkeen miellyttavaa vaihtelua.

Ja vaikka matkustammekin taas luksusluokassa niin ei se nyt niin mahdottoman hintaista ole; 15e/naama 10h junamatkasta makuuvaunussa karsii ehka maksaa, vaikka 3AC luokassa hinta puolittuisikin. Riksatkin huijaavat parhaansa mukaan pienta turistia, ja vaikka tinkimisessa tekeekin parhaansa niin paatyy maksamaan ainakin triplat siita mita paikallinen maksaisi. Taman paivan reissut ovat kustantaneet ehka sen 3 euroa naamaa kohti, mika ei kuulosta paljolta mutta harmittaa kuitenkin kun tietaa etta on tullut huijatuksi eika sille mahda mitaan.

Matkasuunnitelmamme on elanyt hieman lahdon jalkeen (No plan survives contact with the enemy...) ja meidan molempien mielesta parempaan suuntaan. Hampin jalkeen suuntana joku ranta, joko Goalla tai Gokarnassa tai Keralassa ja rantsuilun jalkeen Keralan kiertelya vanhan suunnitelman mukaan. Ja lentaen Intian etelakarjesta Mumbaihin josta seuraavana aamuna sitten finskin koneella Suomeen. Hinta pompsahtaa sisaisen lennon vuoksi, mutta matkustusmukavuus nousee kun ei tarvitse paria yota korotella junassa.