Hampissa

Otsikosta pystynee arvaamaan missa talla hetkella vaikutamme. Taalta loytyi nettikahvila jossa paasen blogia paivittamaan. Talla kertaa olen vielapa yksin vastuussa kaikesta sanomastani kun Sanna makailee guesthousessa vatsataudin kourissa. Tilanne ei ole mitenkaan vakava, normaali "bombay belly" ja on jo selkeasti paranemaan pain. Huomenna on varmasti taas taydessa kunnossa.

Hampi on aivan uskomaton. En yhtaan ihmettele miksi joskus vuonna miekka ja kypara ovat taman pyhaksi paikaksi nimenneet. Maisemat ovat ihan jostain toisesta maailmasta ja vanhat temppelit seka kuninkaiden asumukset todella vaikuttavia. Mielipiteeseen voi tosin vaikuttaa myos se etta taalla on huomattavasti rennompi meno kuin aiemmissa kaupungeissa, vakimaara on ehka luokkaa 2000 kun Mumbai, Aurangabad, ja Hyderabad ovat miljoonakaupunkeja ja aasialaiset miljoonakaupungit ovat kokemus kaoottisuudessaan. Hampissa pystyy hengailemaan joen rannassa, katsellen miten paimenet ajavat lehma- tai vuohilaumoja ja naiset pesevat pyykkia. Loytyy miellyttavan rauhallisia kahviloita joissa voi siemailla lassia ja muistella paivan pyoraretkea ymparoiville alueille. Aivan mahtavaa.

Jos joku huono puoli Hampista pitaisi kertoa niin semmoinenkin loytyy. Koska tama on niin kovin pyha paikka kuin on, niin olutta ei saa mistaan. Ja jotenkin se iltaolut sopisi tunnelmaan paremmin kuin vaikkapa appelsiinimehu. No ehka kaikkea ei voi saada, ja saahan sita oluttakin tiskin alta jos lupaa juoda kahvilan hamarimmassa nurkassa huomiota herattamatta... :-)

Tulimme tanne pari paivaa sitten ja ensimmaisen paivan vietimme kierrellen paikallista basaaria ja isoa temppelialuetta. Eilinen meni sitten retkeilyn merkeissa; Sanna vuokrasi polkupyoran ja mina rohkeana (tai laiskana) otin alle skootterin ja lahdimme kiertamaan kavelymatkan ulkopuolella olevia paikkoja. Talle paivalle oli suunniteltuna joen ylitys pajukorin nakoisessa veneessa ja vastarannan valloitus, mutta se nyt peruuntui. Olen viettanyt paivan ghatien portailla auringossa kirjaa lukien ja hypnoottisia maisemia katsellen, ihan kivaa puuhaa sekin.

Huomenna matkamme jatkuu taalta eteenpain, Gokarnan hiekkarannat, palmupuut, bambumajat, ja riippumatot kutsuvat sen verran voimakkain aanenpainoin ettei kannata pyristella vastaan. Yobussi lahtee illalla ja seuraava paivitys siis sitten valkoiselta hiekalta palmun varjosta. Ei kuulosta pahalta...