Malapascue living

Taahan menee ihan hulvattomaksi. Paratiisisaarelta toiselle ja hiekka muuttuu aina vaan valkoisemmaksi ja ihmiset ystavallisemmiksi. Jotenkin epatodellista.

Snorklailut Bantayanilla olivat pienesti pettymys, korallit oli tapettu dynamiittikalastuksella ja huolimatta suojelualeelle suuntautuneesta matkasta oli pinnan alla kovin harmaata ja hiljaista kun vertaa vaikka vietnamin tai thaikkujen koralleihin. Tamanhetkinen sijainti Malapascuella lupaa kuitenkin parempaa, opaskirjat kehuvat aivan uskomattomiksi mestat joten snorklailua on varattuna taas huomiseksi. Tiedossa on kunnon koralleja, ja ainakin yksi toisen maailmansodan aikoinen japsilaiva joka on uponnut mukavasti kansirakenteet kahden metrin syvyyteen sijoitettuina. Ja jos uskaltaudun niin kalastajaseta kertoi tietavansa mista paasisi luolaan jossa asustaa paljon (tappavan myrkyllisia...) mustavalkoraitaisia merikaarmeita. Niitten pitaisi olla kohtuullisen vaikeasti hermostutettavia kavereita, mutta saattaa silti olla etten lahde kaivamaan verta nenastani. Noh, huomennahan se selviaa.

Alkuperainen suunnitelma Bancan vuokraamisesta Bantayan-Malapascue valille hyllytettiin sitten kuitenkin. Ei tuntunut oikein kivalta menna kolmeksi ja puoleksi tunniksi istumaan pikkupaattiin heiluvalla merella ja hohtavan auringon alla. Olisi tullut pyllyyn mustelmia aaltohyppelysta ja naamasta varmaan tippuisi kaikki lihat kypsyyttaan pois. Hintana 2000 pesoa (30e) ei olisi ollut kolmeen pekkaan mikaan mahdoton, mutta lautta isommalle saarelle, pari bussikyytia ja paatti tanne malapascualle maksoi kuitenkin vain kolmanneksen siita ja valilla paasi varjoonkin.

Tama saari on ollut nain vajaan vuorokauden kokemuksella aika todella leppoisa paikka. Minkaanlaisia teita ei ole, ja taman seurauksena autotkin ovat pysytelleet poissa. Parilla paikallisella taitaa olla mopo, mutta suurin osa kavelee ja paaosa moottoreiden porinasta tuleekin jokapuolilla hyrraavista aggregaateista kun saaren keskusgeneraattori jauhaa sahkoa vain klo 18-08. Laiturin puuttumisenkin ymmarsi oikein hyvin, mutta rantautuminen vaati himpun enemman urheilua sen seurauksena - matalan vuoroveden aikaan kun isolla Bancalla ei paassyt karauttamaan rantaan asti...
Hintataso on aika lahelle mita tallaisesta himpun syrjaisesta saaresta olettaakin. Rantamajoitus on arvossaan, mutta heti 30m biitsilta hinnat tippuvat hyvinkin alas, ruoka+olut hinta vaihtelee 1,2e-5e valilla.

Nyt on alkanut tosin tuntumaan etta eikohan tama biitsielama ole nahty, torstaina pojat suuntaavat Cebu Cityn kautta kohti Hong Kongia ja miullehan jaa sitten about viikko ennenkuin pitaisi nahda Tiina Indonesiassa. Taidan kuluttaa sen ajan Boholin saarella, se sentaan on niin iso etta keskiosissa on ihan kukkuloita ja vuoria eika niinkaan paljon hiekkarantoja. Maisemienkin pitaisi olla komeat ja vaihteluhan virkistaa.

Netti taalla on hidas ja kallis niin varmaankin seuraava paivitys joko torstaina Cebusta tai sitten Boholilta jossain vaiheessa, kunhan ennattaa...