Lento Medanista Lombokiin onnistui pössäyttelevistä tulivuorista huolimatta varsin hyvin. Vain lentoliikenne Balille oli millään tavoin vaikuttunut, ja koska sinne ei ollut matka niin mitään ongelmia ei ollut. Lion Airin halpalentoyhtiö onnistui yllättämään positiivisesti ihka uusilla lentokoneilla, ja edes Jakartan vaihdossa ei tarvinnut itse matkatavaroitaan närkkiä. Hintakin oli varsin maltillisesti melko tasan 100e. Ainoan ongelman muodosti ulkomaalaisia luottokortteja syrjivä varausjärjestelmä joka vaati matkatoimiston käyttämistä.
Torstaina tuli ainakin riittävästi matkustamista, ensin viitisen tuntia bussissa Bukit Lawangista Medaniin, sitten reilut pari tuntia odottelua, reilut pari tuntia jakartaan, pari tuntia odottelua, ja taas reilut pari tuntia Mataramiin. Yhteensä lähes 15h matkustamista ja olinkin aika puhki kun vihdoin, vartin taksimatkan jälkeen, saavutin Senggigin, ja sammuin huoneeni sängylle.
Alunperin olin ajatellut jatkaa suoraan seuraavana päivänä Gileille, mutta pitkäksi venähtäneiden yöunten takia päätin kuitenkin viettää vielä toisen yön senggigissä. Kaiken kaikkiaan hyvin mitäänsanomaton turistirannanpätkä, kaikkine asiaankuuluvine rantabaareineen ja hotelleineen. Lauantaina aamusta hyppäsinkin mielelläni pikkubussiin joka suuntasi kohti Bangsalin satamaa josta matka jatkui perätuuppariveneellä Gili Trawanganiin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Ainakin OP:n visan Lion Air hyväksyi mukisematta pari kk sitten. Kannattaa siis yrittää ulkomaisia kortteja, jos tätä joku joskus lueskelee.
Post a Comment